Tekoäly olemme me

Osallistuin IBM:n suureen World of Watson -tapahtumaan Las Vegasissa. Watson viittaa IBM:n tekoälykokonaisuuteen, ja erityisesti tästä teemasta vajaan viikon mittaisessa tapahtumassa puhuttiin yli 1200 puheenvuoron ja esityksen voimin.

Eräs tapahtuman mielenkiintoisimmista puheenvuoroista kuultiin Santa Claran yliopiston professori Shannon Valorilta. Puheenvuoro käsitteli eettisiä ja filosofisia näkökantoja tekoälykeskustelussa.

Kenen on vika, jos tekoälyllä ohjattu kone tappaa ihmisen?

Esimerkiksi tällaisista pohdinnoista oli kyse.

Ajattelemme tekoälystä ja sen värittämästä tulevaisuudesta helposti mustavalkoisesti. Valor esitti aluksi erilaisia pelko- ja toivoskenaarioita aiheen ympäriltä.

Superälykkyys, ihmisiltä vallan kaappaavat robotit, kaikille työtön tulevaisuus ja maailmaa hallitseva tietokoneverkosto (Skynet-skenaario) ovat joitakin pelkokuvitelmista.

Rajoittamaton ja tehostettu ihmisyys sekä vapaa-ajan lisääntyminen ovat puolestaan eräitä toiveajattelun teemoja.

Tekoäly voidaan jakaa kahteen luokkaan: Tehtäväkohtaiseen tekoälyyn (task-specific artificial intelligence) sekä yleiseen tekoälyyn (AGI, artificial general intelligence). Etenkin monet pelkoskenaariot perustuvat AGI:n olemassaoloon, mutta sellaista ei ole vielä olemassa, emmekä Valorin mukaan ole vielä lähellä sellaisen toteutumista. Sen sijaan käytössämme on tehtäväkohtaista tekoälyä.

Oleellinen huomio oli myös se, että teko- tai keinoäly, robotiikka (robotics) ja automaatio (automation) tarkoittavat eri asioita, vaikka ne sotketaan aiheen keskusteluissa iloisesti keskenään.

Hyvää elämää ei ole ilman teknologiaa

Etiikka tutkii hyvää elämää. Ilman teknologiaa ei ole hyvää elämää, Valor totesi, ja täydensi, että etiikka ja innovaatio eivät todellakaan ole toistensa vastavoimia.

Tekoälyn avulla pystytään esimerkiksi havaitsemaan ja korjaamaan haitallisia vinoumia ja taipumuksia (bias) ihmisten ajattelussa. MIT:n professori ja medialaboratorion johtaja Joichi Ito kertoi eräässä toisessa tapahtuman puheenvuorossa tekoälyratkaisusta, jolla pyritään mallintamaan lääkäreiden haitallisia ajatteluvinoumia. Sen jälkeen tekoäly voi opettaa lääkärille, miten tämän kannattaa muuttaa päätöksentekoaan, jotta esimerkiksi leikkausvirheiden määrä vähenee.

Tekoälyn yksi suuri etu piilee siinä, että se voi mallintaa huomattavasti suuremman joukon mahdollisuuksia kuin yksikään ihmisaivo tai aivojen ryhmä. Tekoäly myös  kykenee mallintamaan ihmisen tunteita, ajatuksia ja vastaavia, mutta sillä ei todellisuudessa ole mitään näistä.

Valor käsitteli tekoälyyn liittyviä mahdollisia tulevaisuuden ongelmia useiden näkökulmien kautta:

• Turvallisuus – Tekoälystä tulee todella hyvä emuloimaan ihmisen tunteita ja se voi näin huijata meitä. Tekoäly kykenee myös suunnittelemaan kyberhyökkäyksiä ja tulemaan niissä kerta kerralta paremmaksi.
• Vaikeaselkoisuus – Tekoäly muokkaa itseään ja sen toimia on vaikea ennustaa.
• Autonomia – Tekoäly toteaa, että ihminen on liian tehoton ja sulkee meidät kaiken toiminnan ulkopuolelle.
• Vastuullisuus – Kuka on vastuussa, jos jotain menee pieleen? Miten tekoäly voidaan laittaa esimerkiksi palkkaamaan työntekijöitä ja tuomitsemaan rikollisia? Kuka vastaa lopulta näistä päätöksistä?
• Valta – Keitä tekoäly lopulta palvelee ja hyödyntää? Ovatko rikkaat tässäkin liian etuoikeutetussa asemassa?

Valor kuitenkin näkee, että tekoälylle ei pidä antaa kaikkia ihmisten ongelmia ratkaistavaksi. Parhaimmillaan tekoälyn hyödyntäminen on silloin, kun tekoälyä hyödynnetään mallintamaan uusia ongelmia sekä ratkaisuja niihin sekä viemään ongelmanratkaisua ihmisajattelua syvemmälle.

Tieto edeltää älykkyyttä, joka edeltää viisautta.

Tekoäly ei kykene viisauteen, joka vaatii moraalista älyä ja kokonaisuuden ymmärrystä.

Tekoäly kykenee vahvistamaan ihmisen viisautta, mutta ei korvaamaan sitä.

Me rakennamme tekoälyn. Me päätämme, miten sitä hyödynnämme. Me päätämme, näemmekö sen loputtomana uhkana, vai loputtomana mahdollisuutena.

Lopulta on niin, kuten Valor sanoi, että tekoäly olemme me.

Mutta silti: tekoäly ei ole, kuten me.