Kysyin koulutuksessa hiljan, että kuinka monella on henkilöbrändi. Harva viittasi. Kun kerroin sitten henkilöbrändin rakentuvan maineesta ja imagosta, käsiä nousi enemmän.

Onhan meistä jokaisella brändi – meistä jokaisella (ellet ole asunut ikääsi luolassa) on maine ja imago. Maine saattaa olla luolatyypilläkin – tiedä, mitä ne siellä ulkona hiiskuvat!

Okei joo, brändi on, mutta mites brändäys? Brändäämmekö jokainen itseämme, vaikka emme tarkoituksella niin tekisikään? Siinä mielessä kyllä, että monet tekomme ja valintamme vaikuttavat niin maineeseen kuin imagoon – siis myös brändiin.

Ei pidäkään keskittyä brändiin ja brändäämiseen, vaan tekemiseen, kokemuksen kartuttamiseen, asiantuntijuuteen ja siitä kertomiseen. Asiantuntijaimago ei kuitenkaan rakennu minä-minä-minä-hokemilla, vaan asiastasi kiinnostuneita auttamalla, mielenkiintoisia juttuja tutkimalla, niistä ehkä kirjoittamalla ja niin edelleen. Brändimme rakentuu näistä halusimme tai emme. Tekemistä voidaan kutsua brändäämiseksi tai sitten ihan vain tekemiseksi.

Minulla oli koulutuksessa Brändätään Jani -demonstraatio, jossa huomasin, että olen itse varsin huono esimerkki henkilöbrändäyksestä. Tai toisaalta hyvä esimerkki, koska harvemmin asiantuntijat tekevät itselleen brändisuunnitelmaa ja sitten toteuttavat sitä kurinalaisesti. Katsotaanpa:

tässä on jani
Tässä on Jani.
markkinointikiinnostaa.jpg
Jani oli eronnut yliopistosta opiskeltuaan tietojenkäsittelytieteitä huonolla menestyksellä. Hän mietti vuoden määräaikaisen työrupeaman jälkeen, että markkinointi olisi varmasti kiinnostava juttu. Olihan Jani kirjoittanut alakoulussa johonkin toivepaperiinkin, että isona hänestä tulisi Nokian markkinointijohtaja.
janikoulussa
Yksinkertaisinta oli tietenkin alkaa hankkia muodollista pätevyyttä koulunpenkiltä. Ihan alakoulusta sitä ei kuitenkaan tarvinnut hakea, vaan Jani meni Tampereen ammattikorkeakouluun. Ja sitten myöhemmin Turun kauppakorkeakouluun. Ja sitten vielä vähän myöhemmin Turun yliopiston toiseen tiedekuntaan.
janimarkkinointiduunissa
Kaikenlaisia pienempiä ja suurempia markkinointitöitäkin Jani alkoi tehdä. Jos markkinointitöitä ei sattunut löytymään, olivat tehtävät viestinnän parissa innostavia.
verkostojarakentamassa
Jani huomasi, että myös verkostot ovat tärkeitä. Hän lähti mukaan ainejärjestötoimintaan. Tässä kuvassa Jani hengaa PorKyn eli Porin Kylterien sikaripossun kanssa.
janibloggaa
Jani oli kirjoittanut blogeja vuosia, mutta vasta nyt hän ymmärsi, että voisi alkaa kirjoittaa myös ammatillisista asioista. Markkinoinnin, viestinnän ja johtamisen kentällä oli paljon mielenkiintoista, jota saattoi tutkia.
janikouluttaa
Jani oli pitänyt harrastemielessä suklaa- ja kahvikursseja, mutta miettinyt samalla, miten ne tukisivat ammatillista tekemistä. Koulutuskokemuksen myötä yksi asia johti kuitenkin toiseen ja pian Jani koulutti digitaalisen markkinoinnin saloja ympäri Suomen.

Ja sitten tullaan tähän päivään. Kuten yksinkertaistetusta tarinastani voi huomata, asiat ovat johtaneet toisiin, eikä minulla ole ollut selkeää suunnitelmaa itseni brändäämiseksi (ei ole vieläkään). Tuon kuitenkin ajatuksiani esiin niin ammatillisista kuin harrasteympyöröistä, jolloin asiantuntemukseni tulee verkostoissa esille.

Punainen lanka on löytynyt vasta myöhemmin – pisteet ovat yhdistyneet vasta, kun on katsonut taaksepäin. Monista asioista kiinnostuminen, kokeilut, heittäytyminen – ne ovat olleet paras henkilöbrändistrategiani.

Lue myös LinkedIn-asiantuntija Tom Laineen kirjoitus Unohda henkilöbrändäys!

Mainokset