Kipaisimme ottamassa lämpöä ja valoa Puerto de La Cruzissa. Juoksuohjelma ei suinkaan ollut tauolla. Tarkoitus oli juosta kolme-neljä hyvää lenkkiä.

Majoituimme Puerton ytimessä Catalonia Las Vegas -hotellissa (laadukkaampi hotelli kuin mitä nimestä voisi olettaa). Ensimmäinen lenkkini suuntasi hotellilta itään, läpi rantabulevardin ja sitten tiukkaan ylämäkeen. Mäkeä tulivuorisaarella riittää.

52541759_10157122970529189_8402798855413825536_o

Mäen päällä otin portaat alas, alitin autotien, ja nousin uudelleen portaita pitkin jonkinlaiseen puistoon. Seuraavaksi olin kolmen metrin ilmasyöksyssä. Kontallani asfaltilla. Oikea jalka oli osunut kaivon kannesta ylös nostettuun, kahden nyrkin kokoiseen metallipalikkaan. Varvas tuntui kipeältä.

Jatkoin lenkkiä kilometrin eteenpäin. Sitten käännyin ja jolkottelin takaisin. Vasta nyt tajusin katsoa polveani. Koko jalka oli veren peitossa. Laskettelin mäkeä pitkin takaisin matkailijoiden kansoittamalle rantabulevardille. Kalpeaihoisen suomalaisen jalkaa vasten veri taisi näyttää erityisen roisilta. Kontrastia taustalle toivat myös Lacosten ja muiden steriilit lippulaivamyymälät, jotka reunustivat bulevardia. Veri valui, varpaaseen sattui.

Varvas turposi puolitoistakertaiseksi. Saisivatko muut lenkit jäädä? Sen sijaan, että suuntasin parin päivän päästä seuraavalle, pidin kolmen päivän tauon. Varovasti liikkeelle. Varvas oli edelleen turvonnut, mutta ei siihen juostessa koskenut. Kävellessä kyllä koski. Murtumaa ei kuitenkaan ollut (olen murtanut isovarpaan kerran aikaisemmin ja tiedän fiiliksen). Suunnitellun 40 – 50 kilometrin sijaan uskalsin taivaltaa saarella reilut 20 km.

52412106_10157116099909189_908229297834033152_o
Varvas muusina, polvi sökönä – mutta meininki hyvä!

Kaksi lenkkiajatusta Puerto de La Cruziin

Puerto de La Cruz, elleivät kaikki Teneriffan kylät, on erinomainen paikka mäkitreenejä ajatellen. Tasaistakin pääsee etenemään jokusen kilometrin esimerkiksi Catalonia Las Vegasista (tahi Lago Martiánezin merivesialtaista) katsottuna länteen. Sinne suuntasin yhden lenkkini, kohti Playa Jardinin laavakivirantaa, Loro Parque -eläintarhaa ja vielä sen ohi. Sitten takaisin, ohi hotellimme ja jälleen kohti ensimmäisen lenkin ylämäkeä tunneleineen (tällä kertaa en mennyt kaivon kannelle asti). Siitä kertyi reilut 13 km mittariin. Alla oleva korkeuskäyrä on tältä lenkiltä.

52927544_10157122970389189_268179329920270336_o
Lenkki ohi laavakivirannan. Aallot ovat sellaiset, että uimaan pääsee harvemmin, kerrottiin.

Oli melko huvittavaa, kun näin Endomondosta Puerton lenkkini korkeuskäyrän, ja vertasin sitä Porin lenkin käyrään:

puerto de la cruz korkeuskäyrät

Jos Puerto on mäkitreenajan unelma, Pori ei sitä varsinaisesti ole.

Toinen lenkkiajatus on suunnata keskustasta etelään kohti Taoro-puistoa. Ylös johtaa serpentiinimäinen autotie, jota reunustaa myös kapea jalankulkuväylä. Ylös pääsee myös porrastreenimielessä. Näköalat Puerton ylle ovat hienot.

Suomen pakkasien keskellä eläneelle Teneriffan aurinko tarjosi myös toisenlaista vastusta. Lämpimässä juoksuun tottuu hiljalleen loppukeväästä ja kesän alkaessa kunnolla helottaa. Nyt siirtymä nollakeleistä ja pikkupakkasista +25 asteen lämpötiloihin tiputti lenkkivauhtia hieman. Nesteytyksestä en tajunnut pitää huolta ensimmäisellä lenkillä, mutta toiselle ja kolmannelle join pohjalle 1,5 litraa kivennäisvettä ja otin vettä mukaankin.

Josko Teneriffan mäistä tarttui jokunen eväs jalkoihin ajatellen Västerbronin nousua Tukholman maratonin viimeisen neljänneksen maastoilla.

Julkaissut janiwahlman

https://www.linkedin.com/in/janiwahlman

Kommentoi

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s