Nämä ovat muistiinpanot Markkinointikollektiivin ja Aonin Mitä meistä tulee isona -koulutuskokonaisuuden neljännestä ja viimeisestä osasta, jossa käsiteltiin jälleen johtamisen psykologiaa. (Aikaisemmat osat: markkinoinnin rekrytoinnin psykologiasta, markkinoinnin alan osaamistarpeista ja rekrytoinneista sekä johtamisen psykologiaa – Itsetuntemuksen kehittäminen.)

Aloitimme koulutuksen pohtimalla sitä, mitkä asiat lisäävät työtyytymättömyyttä sekä todennäköisyyttä työpaikan vaihtamiselle. Markkinointikollektiivin urakyselyn 2019 (n. 600 vastaajaa) mukaan tärkeimmät työssä viihtymisen syyt ovat mielekkäät työtehtävät (43 % vastaajista), etenemismahdollisuudet (15 %) ja esihenkilötyö (15 %).

Työssä viihtymistä ja työpaikassa pysymistä vahvistavat välittyvä tuki ja arvostus. Sosiaalinen tuki voi suojata myös muulta emotionaaliselta rasitukselta.

Tutkimusten mukaan yksilön resilienssi parantaa työssä suoriutumista ja sitä kautta myös työtyytyväisyyttä. Resilienssi on yksi tämän hetken trenditermeistä. Tässä koulutuksessa Aonin Marianna Melin määritteli resilienssin näin:

Kyky kohdata kuormittavia tilanteita, sopeutua niihin ja palautua niistä.

Resilienssin kehittäminen

Resilienssi syntyy useiden tekijöiden summana. Näistä esimerkiksi persoonallisuuden piirteisiin ei voi vaikuttaa. Toisaalta useisiin rakennuspalikoihin voi.

Keskeisiä asioita ovat sosiaalinen tukiverkosto, riittävä lepo, fyysinen hyvinvointi sekä odotusten hallinta. Kaikkiin näihin pystyvät useimmat varsin helposti vaikuttamaan.

Siispä ihmissuhteita kuntoon, hyvät ja säännölliset yöunet, sekä itselle mielekästä liikuntaa kalenteriin.

Resilienssin kohdalla oleellista on myös itsetuntemus: Mikään asia itsessään ei ole stressaava. Stressaavan asiasta tekee meidän tulkintamme siitä. Itsetuntemuksella tätä suhtautumista voi, jos ei heti muuttaa, niin ainakin valaista itselleen.

Resilienssiä rakentavat myös esimerkiksi työn imun vahvistaminen työpaikalla, positiiviset sosiaaliset suhteet sekä positiivinen ajattelutapa – tai ainakin kyky haastaa automaattisia negatiivisia ajatuksia. Myös kommunikaatio- ja ongelmanratkaisutaidot ovat keskeisiä.

Työn imusta on puhuttu ja kirjoitettu viime aikoina paljon. Aiheesta löytyy jos jonkinlaista opusta ohjenuoraksi. Ajattelun prosessejaan voi hioa erilaisilla harjoitteilla, niin myös kommunikaatio- ja ongelmanratkaisutaitoja.

Viimeisen koulutuskerran yhteenvetona oli, miten johtajana voi huomioida sekä johtajan itsensä että johdettavan psykologisia ominaisuuksia. Minusta kaksi seikkaa oli ylitse muiden:

Psyykkistä hyvinvointia tukevat käytännöt (arvostus, sosiaalinen tuki).

Itsensä johtamisen kehittäminen: Tunne itsesi – mikä ohjaa toimintaasi, miten vaikutat ympäristöösi ja miten muut näkevät sinut? Tähän sopivat jälleen avuksi itsetuntemuksen kehittämisen välineet.

Julkaissut Jani Wahlman

Markkinointi, viestintä, johtaminen, ihmiset. Kehittyminen ja kehittäminen. Markkinointi- ja viestintäpäällikkö, Satakunnan ammattikorkeakoulu. KTM, FM.

Kommentoi

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s