Säämies Phil Connors herää kerta toisensa jälkeen aivan samoin toistuvaan päivään. Näin Päiväni murmelina menee, ja siltä on edelleen hieman tuntunut.
Työn ja vapaa-ajan sisältöihin on tullut hieman variaatiota. Koronatapauksen esiinmarssissa työ oli melkein pelkkää koronaviestintää. Vapaa-aika oli uusien uomien hakemista, kuitenkin ilman erityistä luovuutta erilaisessa tilanteessa.
Töissä olen nyttemmin edistänyt Agora-lehden tuotantoa, pohtinut brändiasioita ja tuuminut strategian jalkautuksen askeleita. Vapaa-ajalla olemme istuttaneet ruohosipuleita, syöneet mämmiä (liian vähän tänä vuonna) ja kävelleet metsässä.
Olen seurannut kirjailija Joonas Konstigin koronan myötä aktivoitunutta blogia. Päivityksiä tulee parin päivän välein. Kertomuksia siitä, miten päiviä on vietetty. Yhteisesti tärkeät teemat kiinnostavat: perhe, kuntoilu, miesten tyyli, käytöstavat, kirjallisuus, ja kulttuuri laajemmin.
Iltaisin koetan lukea edes jokusen sivun kirjaa. Sinuhe egyptiläisen sain loppuun. Kirjasin siitä sosiaalisiin medioihin:
Luettu, vihdoinkin. Uskomattominta, että Waltari kirjoitti tämän yhden kesän aikana. Oli aika lukumatka. Kiehtovia ajatuksia, hahmoja, tapoja. Riipiviäkin käänteitä. Myös välillä tarpeettoman tuntuista toistoa – tai ehkä tarpeellisia tehokeinoja. Hokemia, joihin melkein ehti kyllästyä. Kuitenkin kokonaisuus, johon kannatti panostaa.
Seuraava kirja voisi olla niin ikään Waltarin Turms kuolematon tai Saatana saapuu Moskovaan. Näihin (ja moniin muihin) sain suosituksia niin ikään somessa. Turms on tosin kirjoitettu hitaammin eteneväksi kuin Waltarin teokset keskimäärin. Jo Sinuhe tuntui välillä hitaalta; mahtaisinko sietää Turmsin tahtia?
Arjen merkittävä vastapaino juoksu on tauolla polven vihoittelun myötä. Sen suhteen ei ole vatsan kasvamisen uhkaa suurempaa painetta nyt, kun suunnitelmissani olleet juoksutapahtumatkin peruttiin.
Some-kanavien käyttämistä olen miettinyt. Etenkin Twitterin. Olin joskus suuri fani. Nykyisin syöte tuntuu koostuvan lähinnä ihmisten hauskoista sattumuksista tai suosikkisipsilaatua kartoittavista kyselyistä. On siellä edelleen myös mielenkiintoisia ammatillisia keskusteluja, joiden vuoksi joskus mukaan päädyin. Niiden löytyminen vaan on suuremman vaivan takana, tuntuu.
Tuntuu myös, että yhä enemmän some-kanavissa vaikuttavuus ja näkyvyys korreloivat omaan aktiivisuuteen siellä. Nopeassa Twitterissä pitäisi kai olla huippuaktiivinen.
Vappuna tässä kirjoitellaan. Opiskelija-aikana vappu oli, sanotaanko vaikka näin, varsin aktiivinen juhla. Myöhemmin perinteitä ovat olleet lähinnä karhun lakituksen katsominen Porin raatihuoneenpuistossa ja yliopistokeskuksen vappumatinea raatihuoneella.
Korona-aikaan vietämme kotivappua. Piknik parvekkeella tai olohuoneessa. Munkkeja (tilasin liikaa) ja simaa. Kotoilua, ja päälle ulkoilua.
Viestintää, markkinointia, johtamista 