Työantaja(mieli)kuva vastaa lyhyesti kysymykseen siitä, millainen organisaatio on työnantajana.

Se riippuu tietenkin täysin tarkastelijasta; tämän tiedoista, kokemuksista, kuulluista puheista ja niin edelleen.

Työnantajamielikuvaan voidaan kuitenkin vaikuttaa – ja pitääkin.

Asia ei ole henkilöstöfunktion asia.

Ei viestinnän asia.

Ei liioin markkinoinnin.

Se on koko liiketoiminnan asia!

Ennen asiaan siirtymistä pieni tarina.

Mennään vuoteen 2011. Hain vaihto-opiskelupaikkaa Kaakkois-Aasiasta. Löysin Limkokwing University of Creative Technology -nimisen paikan (nykyään näemmä vain Limkokwing University). Tutustuin siihen nettisivujen kautta, näytti erittäin lupaavalta:

Työnantajamielikuva esimerkki

Kampuksen keskellä kuntosali, brändinäyttely, oma radioasema, kunniagalleriaa, kaikenlaista ravintolaa. Taisi siellä olla jopa Apple Store. Opintotarjonnassa muun muassa digitalisaatiota, henkilöstöjohtamista, globalisaatiota ja liiketoimintaa liippaavia kursseja. Vau, hyvältä näytti!

Sitten tuli ensimmäinen koulupäivä. Intoa piukassa Suomi-kollektiivimme jäsenet (meitä oli noin kymmenkunta) suuntasivat kohti Cyberjaya-kaupunginosassa sijaitsevaa oppilaitosta. Vastaanotto oli lämmin, tarjottiin kahvia ja leivonnaista. Oli ihan tyylikästä. Sitten ensimmäiselle kurssille:

väärä työantajamielikuva

Luokkahuoneessa oli muovituoleja, kirjoitusalustoina pienen tarjottimen kokoisia muoviläpysköjä. Verenpainetta nostattava seinien väri toi mieleen kuulusteluhuoneen. Oli siellä kuulkaa tussitaulu, ja ilmastointilaite! Dataprojektori taisi löytyä yhdestä paremmin varustellusta luokkahuoneesta.

Tämänkaltaisissa huoneissa mietin muutamien kuukausien aikana säännöllisesti, miten rankasti mielikuva voi erota todellisuudesta. Miten hyvin pinta voi johtaa harhaan.

Työantajamielikuvaa – tai mitä tahansa organisaation mielikuvaa – voi rakentaa melko helposti näin. Mutta se on lyhyt tie, jonka päätepisteessä on iso pettymys.

Työantamielikuva rakentuu sisäisesti ja ulkoisesti

Miten työntekijät sisäistävät ja mieltävät omakseen arvot, kulttuurin ja toimintatavat; millaisen kuvan organisaation todellisuus luo. Se on sisäistä mielikuvaa.

Potentiaalisille työntekijöille ja halutuille osaajille näkyy ulkoinen työantajamielikuva: Mitä me viestimme siitä, mitä on. (Nythän siis emme enää harkitsekaan viestivämme mitään sellaista, mitä todellisuudessa ei ole.)

Sisäinen työantajamielikuva heijastelee väkisin ulos: Työntekijät kertovat kokemuksistaan, työnhakijat voivat kysellä näistä sellaisista; läsnäolo sosiaalisessa mediassa voi olla vahvasti työntekijöiden vapaaehtoisesti värittämää – tai sitten lähinnä virallista korporaatioviestintää (tai vaikkapa pakotettua työntekijälähettilyyttä).

Työnantajamielikuva ei siis ole mikään ulkokultainen markkinointikamppis.

Työantajamielikuva rakentuu muun muassa sisäisestä viestinnästä, ylemmän johdon uskottavuudesta, arvoista, yhteiskuntavastuusta, henkilöstötyytyväisyydestä, rekrytointiprosessista, kehittymismahdollisuuksista, palkitsemisesta ja työympäristöstä.

Näistä viestiminen tulee vasta sen jälkeen – ja se on edellisiin mainittuna helppo rasti.

Yritysjohdon sopii kysyä itseltään, onko työntekijöillämme edellytyksiä kertoa somessa ja toreilla, että täällä on kivaa!

Jos ei ole, jätetään se työnantajamielikuvakamppiksen tarjouspyyntö bränditoimistolle vielä tekemättä ja keskitytään ensiksi olennaiseen. Jos siis haluat hankkia huippuosaajia, ja pitää heistä kiinni.

 

Mainokset