Johtamisessa mikään ei ole vaikeampaa kuin itsensä johtaminen.

Nämä ovat muistiinpanot Markkinointikollektiivin ja Aonin Mitä meistä tulee isona -koulutuskokonaisuuden kolmannesta osasta, jossa käsiteltiin johtamisen psykologiaa. Tai pikemminkin tämä on reflektiota ajatuksista, joita koulutuksen anti tuotti. (Aikaisemmissa osissa ajatuksia markkinoinnin rekrytoinnin psykologiasta sekä markkinoinnin alan osaamistarpeista ja rekrytoinnista.)

Iltapäivän aiheina olivat itsetuntemus ja omien vahvuuksien tunnistaminen.

Tunnustettakoon, että olen jonkinlainen itseni (psykometrisen) mittaamisen ja palautteen keräämisen friikki. Viime vuosina olen tehnyt ja teettänyt itselleni lukuisia psykometrisiä testejä. Psykometrisiä testit voidaan jakaa karkeasti kykytesteihin sekä persoonallisuusanalyyseihin. Tällä hetkellä prosessissa on Insights-testi.

Olen myös vuosia kerännyt palautetta kollegoilta omasta toiminnastani. Tässä olen käyttänyt hyödyksi Puolustusvoimien vuorovaikutus- / johtamispalautteenkeruun menetelmiä.

Näiden, ja melko vahvan itsereflektiotaipumuksen, kautta itsetuntemus ja omien vahvuuksien tunnistaminen ovat melko hyvällä tasolla. Kiinnostus asiaan on kova.

ADEPT-15-testi valottaa työskentelytyyliä

Myös Markkinointikollektiivin ja Aonin koulutuksessa saatiin tehdä mielenkiintoinen ADEPT-15-testi. Sen myötä saimme 19-sivuisen raportin. Se jakautuu 15 persoonallisuuspiirteeseen. Nämä piirteet jakaantuvat edelleen kuuteen tyyliin tai aspektiin, joita ovat vapaasti suomentaen tehtäväorientaatio (task), sopeutuminen (adaptation), saavuttaminen (achievement), vuorovaikutus (interaction), tunteet (emotional) ja tiimityö (teamwork).

Esimerkki raportin yhdestä kohdasta alla. Olen analyysin mukaan varsin kehittymisorientoitunut. Tälläkin, kuten kaikilla ominaisuuksilla, on kääntöpuolensa. Kolikolla on aina kaksi puolta.

Kävimme koulutuskerralla pienryhmissä läpi raporttejamme sekä sitä, miten sekä vahvuuksia että heikkouksia voi hyödyntää omassa toiminnassa.

Esimerkiinä: Sain testissä äärilaitojen tuloksia viidessä mittareissa. Näiden äärilaitojen mukaan olen kova tekemään töitä, luotettava ja tehtäväorientoitunut. Etsin haasteita, oppimisen paikkoja ja kehittymistä. Työskentelen itsenäisesti ja olen skeptikko; olen vakaa ja jopa tunteeton; vaatimaton ja aito. Kolikoilla on, kuten sanottu, taas toinenkin puolensa.

Vastaavankaltaisia tuloksia olen saanut muistakin testeistä. Testien osoittamat kehityskohteet vien harkinnan jälkeen käytäntöön eri tavoin – esimerkiksi toistuvilla kalenterimerkinnöillä tai tietyn tyyppistä koulutusta hankkimalla.

Muutamia itsetuntemuksen kehittämisen välineitä

Päiväkirja on toiminut itsetuntemuksen kehittämisessä hyvin. Samoin blogit. Kirjotettuja ajatuksia pystyy käsittelemään eri tavalla kuin pään sisällä olevia. Reflektiossa pääsee aivan eri tasolle. Voi olla todella arvokasta kirjata ylös tietyissä tilanteissa kokemiaan tunteita ja ajatuksia. Miksi tein silloin ja silloin niin? Mitä se aiheutti? Mitä olisin voinut tehdä toisin? Mitä asioita tavoittelen ja miten niihin pääsen?

Itsensä testaaminen. Työpaikkoihin hakiessa voi päätyä henkilöarviointiin, joissa tehdään usein psykometrisiä testejä. Testitulokset saa usein itselleen ja ne ovat arvokasta antia. Itseään voi testata myös vaikkapa DISC-testillä, joka valottaa käyttäytymismallia, tai Myers–Briggsin tyyppi-indikaattorilla. Eri testeissä on omat hyvät ja huonot puolensa. Mihinkään testituloksiin ei kannata luottaa sokeasti.

Palautteen kerääminen kollegoilta on yksi arvokkaimmista itsetuntemuksen kehittämisen välineistä. Palautteenkeruun ei tarvitse olla hankalaa: Luo Google Formsilla kysely, jossa pyydät kollegoita arvioimaan avovastauksissa vahvuuksiasi ja kehittämiskohteitasi. Vastaukset voivat yllättää: Löytyy kehittämiskohteita, joille on ollut itse sokea, mutta myös yllättäviäkin asioita, joita muut sinussa arvostavat. Muodosta vastauksista kehittämiskohteita, toimeenpane ne, ja kerää palaute uudestaan muutaman vuoden päästä. Voit yllättyä jälleen.

Kokeileminen. Arvokasta itsetuntemuksen parantamisen kannalta, ja muutenkin, on kokeilla erilaisia uusia asioita. On hedelmällistä soveltaa omia ajatuksia maailmaan, törmäyttää ajatuksia realismin kanssa.

Julkaissut Jani Wahlman

Markkinointi, viestintä, johtaminen, ihmiset. Kehittyminen ja kehittäminen. Markkinointi- ja viestintäpäällikkö, Satakunnan ammattikorkeakoulu. KTM, FM.

Ota osaa keskusteluun

2 kommenttia

Kommentoi

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s